Atrahasis - Vedenpaisumus

Jumalan armosta olemme saaneet uuden aamun, Hänen aurinkonsa paistaa (jossain pilvien takanakin) ja luomakunta on läntisellä pallonpuoliskolla heräämässä uuteen päivään.

Iloisina ja kiitollisina jatkamme pyhän Raamatun opiskelua, ammentaen hieman sen pohjattomista kirkkaan elävän veden lähteistä.

Apunamme on ollut monelle outo ja erikoinen menetelmä lukea Raamattua, tutkia miten Jahvisti muokkaa käsillään olevaa lähdeaineistoa kirjoittaessaan tekstejä, jotka ovat meille säilyneet Ensimmäisessä Mooseksenkirjassa.

Tämä tapa tutustua Sanaan menneisyydestä käsin vaikuttaa monelle vieraalta, mutta se on erinomaisen väkevä uusi Raamatun opiskelun menetelmä, josta saamme kiittää Jumalaa ja kaikkia niitä uuraita ihmisiä, jotka joskus henkensä vaarantamallakin ovat tuoneet tietoomme muinaiset savitaulut ja oppineet niitä taas lukemaan.

____________
sanot aivan oikein, että neoliittisella ajalla käytettiin saveen painettuja merkkejä karjan ja varmaan viljankin laskemiseen.

Egyptin varhaiset hieroglyfit ovat samantapaisia kuin kiilakirjoituksen merkit, mutta eivät samanlaisia. Tästä kovin tutkijat riitelevät, keksivätkö egyptiläiset kirjoitustaiden itse vai oppivatko sumerilaisilta. Sinä olet asiasta jo varma!

Jumala loi auringon neljäntenä päivänä, näinhän ensimmäinen luomiskertomus kertoo. Sinä pistät molemmat samaan kertomukseen, etkä myönnä että Raamatun alussa on kaksi täysin erilaista luomiskertomusta.

Tällainen pieni seikka tällä kertaa kommentistasi, anna tulla vaan lisää!

____________
Atrahasis kertomuksessa selitetään, miksi ihminen on olemassa: ihminen on tehty hoitamaan välttämättömät raskaat maanviljelyn työt jumalten puolesta.
Eepos kertoo alussa myös, mistä ihminen on tehty: surmatusta jumalasta, jonka veri ja liha on sotkettu saveen. Tästä jumalasta on ihmiseen jäänyt "inspiraatio", henki.

Näin suuret jumalat ratkaisivat heidän maailmaansa tulleen kapinan ja pikku-jumalat pääsivät kanaalien ja kaivojen kaivamisesta ja ruoppaamisesta.

JH kertoo toisin, yksi Jumala teki savesta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän hengen. Ihmisen, Adamin (maa), tehtävä on viljellä ja varjella ihanaa Eedenin puutarhaa.

Sumerissa työ oli kättelyssä jo niin rankkaa, että pikkujumalat nousivat mellakkaan. Raamatussa Adamin työ maan viljelemisessä käy hikiseksi ja työlääksi, kun hänet Eevansa kanssa karkoitetaan puutarhasta syntiinlankeamisen jälkeen.


Atrahasis eepoksessa jumalia kohtaa ihmisen luomisen kautta paha takaisku - rauha menee!

Ihmiset alkavat hurjasti lisääntyä maanpäällä, ja joukon kasvaessa sen aiheuttama meteli käy sietämättömäksi. Jumalten rauha häiriintyy nyt pahankerran, ja ne päättävät hävittää peltoja hoitavan ihmiskunnan melskaamasta!

Enlil on melkoisen häijy päällepäsmäri, työnjohtaja, joka ensin aiheuttaa ylettömällä rasituksella pikkujumalten kapinan ja nyt meinataan ratkaisun tuoneet ihmiset tuhota. Ei mitään tolkkua toimissaan.

Enki haluaa auttaa ihmisiä, mutta miten sen tekisi jumalten neuvostoa ärsyttämättä?

Enki päättää kertoa ihmisille, että tuho on tulossa, mutta sillä tavalla, ettei tuhosuunnitelman paljastaminen tule muiden jumalten tietoon.

Käännän seuraavassa Enki jumalan viestin Atrahasis nimiselle miehelle. Jakso on hieman hankala ymmärtää, mutta sisältää yksityiskohtia, jotka näkyvät myös Raamatun kertomuksessa Noasta ja Vedenpaisumuksesta.

Atrahasis näkee ilmeisesti unen.

Enki on puhuvinaan talon seinälle. Tämän voimme ymmärtää siten, että Sumerissa oli paljon vesialueella ruokoseinäisiä taloja, kaupungeissa tosin poltetuista savitiilistä tehdyt rakennukset. Ehkä ajatus on, että Atrahasis nukkuu ruoko-seinän luona ja Enki tietää sen, ja on muka puhuvinaan talon ulkopuolella sen seinälle?

Atrahasis valmistautui puhumaan
hän sanoi Herralleen
"Anna minun tietää unen merkitys,
anna minun tietää, että voin katsoa sen seurauksia."

Enki valmistautui puhumaan
ja sanoi palvelijalleen:
"Voisit sanoa Olenko katsomassa ulos kun olen makuuhuoneessa?
Tarkkaatko viestin, jonka minä sanon sinulle:
Seinä, kuuntele minua!
Ruoko-seinä, tarkkaa kaikkia sanojani!

Pakene talosta, rakenna laiva,
hylkää omaisuutesi, pelasta elämä.

Laiva, jonka rakennat
... on ...

(tekstissä aukkoja savitaulun särkymäkohdissa)

Rakenna sen ylle katto kuin syvyyden ylle,ettei aurinko näe sen sisälle.
Anna katon peittää sen keulasta perään asti.
Laivan pitää olla hyvin vahvasti rakennettu,
pikeä se paksusti ja anna näin laivalle kestävyyttä.

Minä sadan alas päällesi myöhemmin
tuulen ajamia lintuja, veden pyyhkäisemiä kaloja.

Hän avasi vesi kellon ja täytti sen,
hän kertoi tulossa olevasta seitsemän päivän tulvasta.

Nuo rivit merkitään Atrahasis eepos taulu i. c.11 - 33
Saatuaan unelleen selityksen Atrahasis menee Vanhinten luo (eräänlainen Lapin vanhimmat, kansanjohtajia)

Hän kertoo heille, että Enlil ja Enki jumalat ovat jatkuvasti riidoissa. Enlil on suuttunut häneen, koska Atrahasis uskollisesti palvelee Enkiä. Häneltä on nyt kielletty astuminen Enlilin maankamaralle ja hän menee asumaan "syvyyksiin" Enlilin kanssa.

Tekstin puutteiden takia emme tiedä keskustelun kulusta Vanhinten kanssa, mutta toimeen ryhdytään:

Vanhimmat...

puuseppä kantoi kirvestään,
ruokojen tekijä kantoi kiveään,
rikas mies kantoi pikeä,
köyhän mies toi tarvittavat ainekset.

Atrahasis lastaa laivan ja tuo alukseen kaikenlaisia eläimiä (tekstin merkitys ei ole aivan selvä) ja järjestää ilmeisesti juhlalliset läksiäiset ennenkuin nousee perheensä kanssa alukseen. Hän on hyvin murheellinen.
Tuoden...
kaikkea mitä hänellä oli...
Hän teurasti puhtaita eläimiä, karjaa...
Lihavia eläimiä hän tappoi, lampaita...
hän valitsi ja toi laivaan.

Taivaalla lentävät linnut,
karja ja ... jonka karjan jumala omistaa,
ketojen eläimet
hän toi laivaan.

hän kutsui ihmisiä
... juhlaan
... hänen perheensä tuli laivaan
kun yksi söi ja toinen joi
hän meni ulos, ei voinut istua, ei voinut polvistua
sillä hänen sydämensä oli särkynyt, hän voi huonosti

Nyt on sitten lähdön aika, Atrahasis on kuullut Enki jumalan varoituksen ja ohjeen ja rakentanut laivan, eepos kertoo kuinka hän toi sinne kaikenlaisia eläimiä, karjaa, kedon eläimiä ja taivaan lintuja.
Tarkoin sitten kuvataan Atrahasiksen laivan, Mesopotamian tekniikan tapaan mustalla piellä katetun aluksen lähtöä. Taivas mustenee ja rajuilma uhkaa, myrskyn jumala Adad on vauhdissa!

Suomalaiset sanoivat muinoin Ukkonen jylisee... nämä sanoivat Adad jylisee pilvissä...

Sää alkoi muuttua.
Adad alkoi möyrytä pilvissä
he kuulivat tämän jumalan, hänen äänensä.
Hän toi pikeä ja sinetöi sillä ovensa kiinni
Kun hän oli saanut ovensa salvattua
Adad jylisi jo pilvissä.
Tuuli kävi hurjana kun hän lähti
Hän katkaisi kiinnitysköyden ja päästi laivan irti.

Nyt rajuilma tuo valtavan tulvan, jonka tarkoitus on hävittää ihminen maanpäältä(tekstissä taas aukkoja)

.. .myrsky
... oli sidottu
Anzu repi taivasta (linnun)kynsillään
Hän ... maata
ja särki sen räsähtäen kuin saviruukun
... vedenpaisumus tuli
Sen voima tuli ihmisten päälle kuin sodassa
ihminen ei nähnyt toista
eivät tunnistaneet toisiaan tuhon keskellä

Vedenpaisumus möyrysi kuin härkä
tuuli ujelsi kuin huutava kotka
pimeys oli synkeä, aurinko oli mennyt
... kuin kärpäset
--- vedenpaisumuksen melse

Vedenpaisumus on tehokas, liiankin tehokas, sillä koska ei ole enää ihmisiä maata viljelemässä, ei ole myöskään uhreja, ja jumalat alkavat olla itse nälkäisiä.
Kun jumalten neuvostolle tulee tieto, että Atrahasis on perheineen säilynyt hengissä, tarvitaan jatkosuunnitelma. Muuten kohta taas ihmiset lisääntyvät ja alkavat meluta häiritsevästi.

Nämä asiat jumalat yhdessä päättävät ihmisten syntyvyyden hillitsemiseksi
kuoleman
hedelmättömyyden
lasten kuolleisuuden
selibaatin

Näin nuo kolme asiaa sanottiin Atrahasis eepoksessa

Enki valmistautui puhumaan
ja sanoi Nintulle syntymän jumalattarelle
"Sinä, syntymän jumalatar, kohtalotar,
valmista jokaiselle ihmiselle kuolema!

Olkoon ihmisten keskuudessa kolman nainen
ihmisten keskuudessa on synnyttänyt nainen
ja nainen, joka ei ole synnyttänyt

Olkoon ihmisten parissa myös nais-demoni pasittu
kaapatkoon hän lapsen sen sylistä, joka lapsen synnytti

Ja aseta ylipapittaria ja papittaria
anna heidän pysyä neitsyeinä, ja näin vähennä lasten syntymistä"

Edellä on lyhyesti kuvattuna ja osittain käännettynä Atrahasis eepoksen kuvaus vedenpaisumuksesta.
Kokonaisuus on looginen ja käsittelee varsin modernia asiaa - ihmiskunnan hurjaa lisääntymistä.

Sumerilaiset pohtivat ensin, miksi ihminen ylipäätään on olemassa.
Vastauksena on, että ihminen tekee raskasta työtä vapauttaen jumalat niistä.

Jumalille kävi kuitenkin huonosti luomansa ihmisen kanssa kun tämä lisääntyi ja alkoi meluta häiritsevästi. Kaupunkien melusaastetta ulottui heidän asuinsijoilleen asti taivaaseen.

Ratkaisu oli rankka - hävitetään moinen melun aiheuttaja kokonaan hukuttamalla ihmiset veteen.

Yksi jumalista, Enki, muistaa uskollisen palvelijansa Atrahasiksen ja varoittaa tätä, neuvoen salaa yöllä miten hän voi perheensä kanssa pelastua tulevasta tuhosta.

Ja kun vedenpaisumus sitten hukuttaa ihmiset, Atrahasis perheensä kanssa selviää siitä ja ihmiskunta jatkaa elämistä ja maanvilejelmistä ja uhraamista jumalille.

Syntyvyyden säännöstelyksi jumalat nyt asettavat ihmiselle rajoituksia, jokaisen täytyy kuolla, on hedelmättömiä naisia, jotka eivät voi synnyttää, on lapsikuolleisuus ja on pyhiä naisia, jotka elävät selibaatissa.

Atrahasis eepos on ilmeisesti peräisin Sumerin kulta-ajalta 2100 luvulta ennen Kristusta, Abrahamin ajoilta.
Se viittaa tuhat vuotta vanhempiin tapahtumiin ns Jamdt Nasr kauden lopulla, Sumerin kuningaslistan ajalla "ennen vedenpaisumusta" noin 3400 - 2900 ennen Kristuksen syntymää.

Vanhin käsikirjoitus tunnetaan 1600-luvulta ennen Kristusta.

Kun JH on kirjoittanut Vedenpaisumuksesta kirjakääröön, hän siis on tuntenut jo silloin reippaasti yli tuhat vuotta vanhan perinteen, jossa taivaan väki tuhoaa ihmiskunnan hukuttamalla sen veteen, ja jossa yksi perhe pelastuu laivassa, tai sanoisimmeko "arkissa".

Gilgamesh eepos tarttuu samaan aiheeseen ja Taulu XI on vielä lähempänä JH tekstiä Raamatussa kuin Atrahasis eepos.