Kaksi luomiskertomusta

Kun sanottiin, että Raaman alussa on kaksi sisällöltään erilaista luomiskertomusta. Joku totesi, että hän ei ole tätä asiaa huomannut.

Pahasti pelkään, että tässä on semmosen R-sokeuden oire, jonka nimi on "minun ei tarvitse edes Raamatusta katsoa, minähän tiedän jo lapsesta asti, mitä siellä on kirjoitettu"

Rukoushuoneella tämän huomaa siinä, että saarnaaja saarnaa selvästi omia ajatuksiaan, jotka ovat vähän sinne päin mitä Sanassa lukee, mutta ei ihan. Kuulijat, jotka eivät myöskään Raamattuaan siinä penkissä ole avanneet, uskovat että taas sieltä julistetaan täydellistä sanaa.

Kun ei kukaan viitsitä katsoa, mitä on kirjoitettu pyhässä Raamatussa, vaan kaikki uskossa jo "tietävät", miten asia on.

"Kahden luomiskertomuksen kompastuskohta" on hyvä esimerkki, missä huolimaton Raamatun lukeminen paljastuu. Kun koetetaan ängetä molemmat eri kertomukset yhdeksi kertomukseksi ei ole enää päätä eikä häntää koko jutussa!

Huolellinen Raamatun lukeminen on avain sen oikeaan ymmärtämiseen ihan yhtä paljon kuin rukouksessa hiljentyminenkin.

"Totuuden Henki, johda sinä meitä, etsiessämme valkeuden teitä"


--------------------------
Suomen lainasana t e k s t i tulee alkujaan latinassa, jossa verbi textere tarkoittaa kutomista. Voimme hyvin ajatella mielessämme, että teksti on kuin kudos, kangaskin.

(Muuten tuota väitettä tarkistaessani opin, että Oppia-sanan alkuperäinen merkitys oli 'kokea pyydyksiä'. :-)

Kaksi luomiskertomusta on kuin kahdesta eri kankaasta yhteen kudottua tekstiä, jossa saumakohta on selvästi näkyvillä. Mutta ei vain saumakohta vaan myös käytettyjen kankaiden erilaisuus on sisällönkin puolesta aivan ilmiselvä.

Kahden eri luomiskertomuksen saumakohta on Ensimmäisen Mooseksenkirjan toisen luvun alussa. Tässä teksi on nykyisen Kirkkoraamatun mukaan

1 Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. 2 Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. 3 Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään. 4 Tämä on kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin.

Ihminen paratiisissa

Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan, 5 ei maan päällä ollut vielä yhtään pensasta eikä edes ruoho ollut noussut esiin, sillä Herra Jumala ei ollut antanut sateen kastella maata eikä ihmistä vielä ollut maata viljelemässä. 6 Mutta maasta kumpusi vettä, ja se kasteli maan pinnan. 7 Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento,


--------------------------
Ensimmäinen luomiskertomus on Raamatun alussa 1 Ms 1:1 - 2:3
Sisällöltään se rakentuu luomisen viikosta, jonka seitsemäntenä päivänä eli suurena sapattina Jumala lepää kaikesta työstään.

Näin tämä ensimmäinen kertomus päättyy:

"Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään."
1 Ms 2:1-3

Ensimmäinen luomiskertomus on olemukseltaan luonnontieteellinen.

Se kertoo yksinkertaisin, mutta syvällisin lausein luomisesta, joka tapahtuu rytmissä, päivien vaihtuessa yöksi ja uudeksi päiväksi.

Juutalaisessa maailmassa vuorokausi alkaa edelleen illalla, kun kolme tähteä näkyy taivaalla ja päättyy seuraavan päivän iltana. Siis noin ilta kuudesta ilta kuuteen.

Meidän vuorokautemme vaihtuu keskiyöllä 00:00, mutta tämä ajankohta on mahdollista mitata vain teknisillä kelloilla - mikään luonnonilmiö ei meille osoita, milloin on keskiyö

"on yö, kello kaksitoista lyö, veitsi välähtää, kurkku katkeaa..."

Ensimmäinen luomiskertomus on asiallinen, ei juuri laisinkaan myyttinen, ja aivan hämmästyttävä kirjoitus muianisilta ajoilta nykyisen tietämyksemme valossa. Ei ihme, että avaruusajan alkaessa maapallolta etääntyvät amerikkalaiset astronautit sitä ääneen lukivat.

On siinä edelleen valtavasti arvoituksia ja salaisuuksia, erityisesti ihmisen luomisen kohdalla, eikä sitä voi käyttää eikä ole tarkoitettu käytettäväksi Jumalan Luonnon Kirjan sijasta.

Luontoa täytyy ja saa tutkia, kuten rovasti Laestadiuskin teki, saaden Ranskan kunnialegioonan tunnustuksen työstään Lapin kasvien parissa.

Ensimmäinen luomiskertomus on kylmä.

Luonnontieteen tapaan se kertoo meille maailmankaikkeudesta. Sen lisäksi se kertoo, että Jumala on tämän kaiken tehnyt. Se kertoo yleisellä tasolla, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja asetettu tänne lisääntymään ja hallitsemaan kaikkea elämää maalla, meressä ja ilmassa.

Ensimmäisessä luomiskertomuksessa ei ole varsin mitään henkilökohtaista, mitään ongelmaakaan, vaan Jumala katselee kaikkea tekemäänsä, ja se on hyvä.

Juutalaiset, muslimit ja kristityt lukevat ensimmäistä luomiskertomusta, uskovat sen ja ylistävät Jumalaa Hänen hyvistä teoistaan ja lahjoistaan ihmiselle. Kertomuksessa ei näet ole mitään erityisesti kristillistä.

Kuten Kirjoituksista näemme, Ensimmäisen luomiskertomuksen päättyessä kaikki on valmista, kuusi päivää on Jumala työtä tehnyt ja ottaa nyt hyvin ansaitun levon.

Koska sapatti saa näin keskeisen merkityksen, Raamatun tieteellisessä tutkimuksessa on esistetty ajatus, että tämä kangastilkku on kudottu 1 Mooseksenkirjan alkuun mahdollisesti persialaisajalla, Esran ja Nehemian aikaan.

Syynä tähän on ajatus, että pakkosiirtolaisuudessa, kun oltiin Mesopotamiassa ja Persiassa poissa Luvatusta maasta ja kun Jerusalemin temppeli oli poltettu ja tuhottu maan tasalle, juutalaiset alkoivat korostaa sapattia.

Sapatista tuli tuntomerkki, jolla erottauduttiin pakanakansoista ja säilytettiin oma uskonto isältä pojalle, äidiltä tyttärelle.

On muitakin syitä, miksi Ensimmäistä luomiskertomusta on ajoitettu 500-400 luvulle ennen Kristuksen syntymää.

Muistamme, miten Jeesus Nasaretilainen sapatin kanssa sai otella... Hän kun tahtoi osoittaa olevansa myös sapatin Herra!

Keskiajan Espanjassa inkvisiitio etsi sala-juutalaisia, marranoita, jotka eivät olleet lähteneet Ferdinandin ja Isabellan käskystä maasta.

Eräs juttu mistä moni heistä kärähti - ja sitten poltettiin elävältä roviolla - oli juutalaisen naisen tapa sytyttää kaksi sapatinkynttilää ilta kuuden maissa perjantaina.

Tämä sapatin alun merkki on niin syvässä juutalaisuudessa, että henkensä uhallakin he sen tekivät Kristofer Kolumbuksen ajan Espanjassa ja Portugalissa.

--------------------------
Edellä kuvatut teksti-kudoksen ominaisuudet kuvaavat kankaankappaletta, joka on kudottu Ensimmäisen Mooseksenkirjan alkuun.

Tutkimuksen mukaan on mahdollista, että sen tieltä on leikattu kappale vanhempaa kangasta, josta jälkiä näkyisi Psalmeissa, Profeetoissa ja Jobin kirjassa.

Oletetaan, että Ensimmäinen Mooseksenkirja olisi muinoin alkanut kuvauksella Jumalan ja syvien vesien hirviön välisellä taistelulla.

Tällainen hurja taistelu on esimerkiksi Babylonian myyttisen luomiskertomuksen alussa, jossa Marduk-jumala surmaa Tiamat hirviön, ja sen halkaistuista puoliskoista tekee taivaan ja maan.

Mutta mistään ei ole löytynyt sellaista 1 Mooseksenkirjan käsikirjoitusta, jossa tällainen oletettu mytologinen luomisen kuvaus on Luomisen Viikon sijasta. Joten teoriaa se on.

--------------------------
Saumakohdassa on 1 Mooseksenkirjassa muuallakin usein toistuva sana toldot - historiikki, kertomus
Tämä on k e r t o m u s siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin.
1 Ms 2:4

Tässä saumakohdassa teksti-kudos muuttuu täydellisesti, kuten jokainen Raamattua avoimin silmin lukeva voi itse todeta.

Mikään ei ole valmista eikä ihmistä ole vielä luotu.

Toinen luomiskertomus alkaa salaperäisessä maasta nousevassa usvassa ja ensimmäisenä Jumala tekee ihmisen.

Sitten Jumala istuttaa puutarhan ja kertomus jatkuu...

Tarkoituksenani on kerberoksen ja muiden asiasta kiinnostuneiden kanssa tutkia tätä myyttistä Edenin puutarhaa, Paratiisia, ihmisen alkukotia.

Toinen luomiskertomus ei ole kylmä.
Se on kuumista kuumin!

Toinen luomiskertomus ei ole luonnontieteellinen, toteava, asiallinen ja kuvaava.

Toinen luomiskertomus on MINÄ SINÄ tasolla

se kertoo Jumalan ja Hänen luomansa ihmisen välisestä suhteesta, vastuusta, ihmisenä olemisen perusajatuksista.

Vain kristityt lukevat toista luomiskertomusta äärimmäisen keskeisenä osana pyhää Raamattua.

Juutalaiset ja muslimit vaeltavat sen ohi suhteellisen keppoisesti - juutalaisia harmittaa, miten kristityt ovat sen itselleen omineet ja syntiinlankeamuksesta puhuvat.

Muslimit eivät sen kummemmin painota sen merkitystä - Jumala on laupias ja armollinen ja ymmärtää ihmisen heikkoutta, antaa anteeksi ja osoittaa tahtonsa, johon ihmisen tulee alistua.

(hyvin lähellä siis vääristynyttä esikoisuutta!)

--------------------------
Saumakohta kerran vielä
1 Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. 2 Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. 3 Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään. 4 Tämä on kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin.

Ihminen paratiisissa

Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan, 5 ei maan päällä ollut vielä yhtään pensasta eikä edes ruoho ollut noussut esiin, sillä Herra Jumala ei ollut antanut sateen kastella maata eikä ihmistä vielä ollut maata viljelemässä. 6 Mutta maasta kumpusi vettä, ja se kasteli maan pinnan. 7 Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento.
1 Ms 2:1-7

--------------------------
Joku kirjoitti "Septuaginta ,selityksessään sanoo , joku varhaisempi , ihminen todennäköisemmin Aadam oli saanut , niistä tiedon Jumalalta antaman ilmoituken kautta ja ja kirjoittanut ne muistiin"
tähän suuntaan tarkoitus on Raamatun opiskeluamme viedä hyvin yksityiskohtaisesti.

ymmärrän, että kaksi luomiskertomusta harmittaa.

mutta on neljä evankeliumia

on kaksi historiateosta, kuningasten kirjat ja Aikakirjat

on ainakin neljä päälähdettä Viidellä Mooseksen kirjalla

näin on Jumalan Henki hyväksi nähnyt.