Gilgamesh ja vedenpaisumus

Pyydämme edelleen Kolmiyhteisen Jumalan hyvää johdatusta tutkiessamme pyhää Raamattua sen omista lähtökohdista ja omasta ympäristöstä käsin. Siunatkoon Herra tietomme ja työmme yhdessä omalla läsnäolollaan.
Amen

Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minin nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.

......
Arvelen että monelle on uutta ja outoa Edenin puutarhan asettaminen Ninhursag Enki myytin yhteyteen. Aihe ei ole monellekaan tuttu.

Sen sijaan monet ovat varmasti kuulleet siitä, että Raamatun kertomus Vedenpaisumuksesta nojaa hyvin pitkälle sumerilaiseen kertomukseen. Tutliessamme lähteitämme havaitsemme samanlaista häkellyttävää yhtäläisyyttä ja toisaalta selkeitä syvällisiä eroja, että alamme jo tunnistaa ystävämme JH:n äänen ja oivaltaa hänen työskentelytapaansa.

Arvailin vain, että JH on Jerusalemin kirjaston takahuoneessa löytänyt sumerilaisen savitaulun isä Enkistä. Mitään löytöjä kirjastosta tai tekstistä ei ole Jerusalemissa tehty.

Sen sijaan Gilgamesh taulun kappale on löydetty Hasorin kaupungin kananilaisesta kerrostumadta, joten meillä on enempi konkretisa.

Lähdetään tutkimaan Vedenpaisumus kertomusta ja lukemaan JH:n ja kollegojensa työtä.

Rovasti Laestadius kuoli vuonna 1861. Hormudz Rassam löysi Gilgamesh tekstejä vuonna 1853, mutta ne tulivat laajalti tunnetuiksi vasta 1870-luvulla.

Ymmärrämme tästä, että rovastin postilloissa ei ole mitään mainintoja Mesopotamian vedenpaisumuskertomuksesta. Tieto tästä saapui Pohjolaan vasta myöhemmin.

Gilgamesh eepos on Mesopotamian kirjallisuuden tärkein saavutus ja sen vanhimmat osat kirjoitettiin Sumerissa Urin III dynastian aikaan 2100 luvulla ennen Kristuksen syntymää.

Gilgameh eepoksen ydin on siis Abrahamin ajoilta ja hänen kotikaupungistaan Kaldean Urista.

Gilgamesh eepos julkaistiin englanninkielisenä käännöksenä 1870 ja siitä tuli etusivujen uutinen sen ajan lehdistössä juuri vedenpaisumus kertomuksen tähden.

Eepoksen suomensi professori Jaakko Hämeen-Anttila ja se julkaistiin vuonna 2000 nimellä gilgamesh. Kertomus ikuisen elämän etsimisestä

http://www.kiiltomato.net/jaakko-hameen-anttila-gilgamesh-kertomus-ikuisen-elaman-etsimisesta/

Arvostelette minua aivan oikein sanoessanne, että eihän Gilgamesh ole suneria vaan akkadia! Sen ensimmäinen nykyään tunnettu versio on vanha-babylonialainen 1800-luvulta ennen Kristusta. Parhaat kopiot ovat Assyrian suurkuningas Ahurbanipalin kirjastosta.

Aivan oikein ja otan kritiikin nöyrästi vastaan. Vaan on minulla sumerilainen valttikortti, jolla käännän asian toisin: Gilgamesh eepoksen Taulu XI sisältää kertomuksen arkista ja vedenpaisumuksesta. Mutta tämä kertomus perustt sumerilaiseen tekstiin Atrahasis!

Joten ei riidellä... Seurataan babylonialaista versiota Israelin profeettojen ajalta, mutta katsotaan koko ajan myös sumerilaista alkutekstiä.

Ashurbanipal oli assyrian viimeinen kuningas ennen Sen pääkaupungin Niiniven tuhoa vuonna 609 ennen Kristusta. (Joonan kaupunki!) Hän on merkittävä nimenomaan palatsistaan löydetyn suuren kirjaston tähde.

Suomalaiset tutkijat ovat kunnostautuneet uus-assyrialaisten kiilakirjoitustekstien julkaisemisessa, ja Simo Parpola johtaa kansainvälistä projektia niiden parissa. Hyvä Suomi!

Jos ja kun kerrotte lastenlapsille Gilgameshistä, he varmaan iloisesti nauravat kuullessaan tämän kirjasto-kuninkaan hassunkurisen nimen...

Raamattuun paremmin tutustuessamme löydämme sieltä yhä uusia tuoreita, ajankohtaisia ja haastavia aarteita, jotka säihkyvät Kristuksessa!

Raamattu auraa syvälle muinaiseen palanuuteen ja samalla syvälle omaan sydämeemme. Sen myötä pääsemme osallisiksi ihmiskunnan suurista kulttuuriaarteista, ei vain ulkopuolisena tietona, vaan ihan omana asianamme.

Valtaamme Sumerin näin Kristukselle, emmekä suostu jättämään sitä korskeiden jumalankieltäjien temmellyskentäksi! Raamattu tekee tämän ihmeen, ja pääsemme tuuhean puun luo kiitämään Jumalaa Hänen ihmeistään.

Lyhyessä johdattelussa Raamatun tutkimisemme tässä vaiheessa pyydän humauttaa seuraavaa:

Babylonialaiset olivat aikansa suurvalta. Assyria ja Babylonia ovat Jumalan valitun kansan historiassa ratkaisevassa asemassa. Näiden nykyisen Irakin alueella asuneiden kansojen kautta vahvistui Voidellun odotus, profeetta Jesajan työ Assyrian hirveän hyökkäyksen aikana.

Babylonialaisten aikana vaikutti Jeremia ja ennusti uudesta liitosta.

Historian pyörteissä Israelin Jumala osoitti olevansa ei vain Abrahamin jälkeläisten Jumala, vaan ainoa Jumala, joka on luonut kaikki ja hallitsee kansakunnat ja joille ihmisten paljous on kuin pisara vesikulhon reunassa.

Emme voi oikein ymmärtää Vanhan testamentin aikahistoriaa ja syvällistä sanomaa, jos emme tahdo Assyriaan ja Babyloniaan ja Sumeriin tutustua.

Hengellisesti kyllä voimme Vanhaa testamenttia lukea, poimia sieltä lohduksemme jakeen sieltä toisen täältä. Vaan Jumalan Sana on enemmän, paljon enemmän!

Vedenpaisumuskertomus itse kertoo kaikkivaltiaasta Jumalasta, joka seuraa luomansa ihmisen elämää omasta näkökulmastaan ja ohjaa asioita, kuten tahtoo.

Joku kauhistelee koko ihmiskunnan hukuttamista, paitsi Nooa ja läheisensä, että mikä se tämmöinen Jumala on?

Juuri niin.

Pelottava Jumala, jonka nyt tiedämme hävittäneen maapallon elämän useaan kertaan miltei kokonaan, joka antoi oman kansansa natsien käsiin polttouuneihin, joka sanoo hävittävänsä koko tämän maailman sellaisessa kuumuudessa, että alkuaineet siitä sulavat.

Joka antoi rakkaan ainoan Poikansa julmaan ristinkuolemaan ihmisten käsissä.

Kuten Luther sanoo "meidän tulee pelätä ja rakastaa Jumalaa niin että..."

Kun ymmärrämme, että Hammurabin Marissa otettiin heidän Kalevalaansa aineksia Atrahasis kertomuksesta, vahvistuu myös sen taju, että JH otti aineksia omaan kertomukseensa.

Lähteiden käyttö, erilaisten kangastilkkujen kutominen samaan tekstikudokseen, on tyypillistä vanhoille kirjoituksille.

Samaa tapahtuu kirjallisessa tuotannossa, taiteessa, musiikissa, elokuvien tekemisessä yhä tänään. Esimerkkejä on lukemattomia, kun vain kiinnitämme huomiomme siihen.

Miksi tämä aihe siis kristittyjä niin oksettaa ja ulostuttaa?

Käsitys Raamatusta Jumalan ilmoituksena kohtaa tässä sellaisen myrskyn ja karikon, että sen kanssa on vaikea pärjätä ilman apua.

Kristitty ei ole saanut lapsesta asti opetusta siitä, että pyhä Raamattu elää omassa ajassaan, että Jeesus Nasaretilainen on roomalaisen ajan lapsi Palestiinassa.

Kristitylle korostetaan että tämä on Jumalan Sanaa, ja että sitä ei saa koetella, tutkia ja sen kanssa riidellä sen enempää kuin saarnaajien kanssa, jotka Lapin vanhinten arvovallalla totuutta opettavat.

Käsitys Raamatusta muistuttaa silloin hyvin paljon muslimin käsitystä Koraanista. Se on Pyhän Hengen sanelema ainutlaatuinen Jumalan ilmoitus, virheetön ja erehtymätön, täynnä hengellistä opetusta, jonka opettaman evankeliumin voimalla pelastumme tästä pahasta maailmasta iankaikkiseen elämään.

16. III. Sillä emmepä me ole kavaloita juttuja noudatelleet, teille tiettäväksi tehdessämme meidän Herran Jesuksen Kristuksen voimaa ja tulemista; vaan me olemme itse nähneet hänen suuren kunniansa,
17. Kuin hän Isältä Jumalalta sai kunnian ja ylistyksen, äänen kautta, joka hänelle näin siltä suurelta kunnialta tapahtui: tämä on minun rakas Poikani, johon minä mielistyin.
18. Ja tämän äänen me kuulimme tulevan taivaasta, kuin me pyhällä vuorella hänen kanssansa olimme.
19. Ja meillä on vahva prophetallinen sana, ja te teette hyvin, että te siitä vaarin otatte niinkuin kynttilästä, joka pimeässä valistaa, niinkauvan kuin päivä valkenee ja kointähti koittaa teidän sydämissänne.
20. Ja se tulee teidän ensin tietää, ettei yksikään prophetia Raamatussa tapahdu omasta selityksestä.
21. Sillä ei yksikään prophetia ole vielä ihmisen tahdosta tuotu edes; vaan pyhät Jumalan ihmiset ovat puhuneet, vaikutetut Pyhältä Hengeltä.
2 Piet 1:16-21