Saturday, March 23, 2013

JH - Maajussin ylistys!



Jos epäilet, että tämä avaus on propagandaa Euroopan yhteisön maatalouden tukiaisten puolesta suomalaiselle maajussille, et ole ihan väärässä.

En kuitenkaan ole kepulainen enkä MTK virkailija - katson asiaa siitä Jumalan näkökulmasta, joka meille on annettu pyhässä Raamatussa.

Kaupunkilaishiiri saattaa hieman viiksiään väräyttäen todeta ystävälleen kylään saapuneesta ovenpieleen lokaiset saappaansa riisuneesta traktorin öljyltä haisevasta tuttavastaan "hän on maaseudulta".

"Aika maalainen..." on ehkä jonkun itseään sivistyneenä pitävän sanavarastossa ja kolmas kosijansa torjunut sanoo "hänellä on multaa varpaiden välissä".

Ei näin JH!

Raamatun alkukertomus on sellainen maajussin ylistys, että kannot pois!

Ihminen on osa luontoa ja osa taivasta, savea, jolle on puhallettu elämän henki. Katsomme tässä nyt ensin tätä "saviastiaa" nähdäksemme jotain siitä, miten JH on niin huikea ihmiskuvaus ja maanviljelijän ystävä.

Mottona "maanviljely on kulttuurin syvä olemus. Antamalla sen lakastua täällä Pohjantähden alla ammumme itseämme kansana omaan jalkaamme."

Rukoilemme Pyhän Hengen johdatusta Sanan tutkimisellemme. Amen.

Ensimmäinen luomiskertomus sanoo, että ihminen on jumalallinen olento, luomakunnan herra ja valtias, hedelmällisesti lisääntyvä mies ja nainen.

Jumala sanoi "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu." 1 Ms 1:26

Tämä on totta, katsomme sitten mihin tahansa aikamme maailmassa.

Toinen luomiskertomus sanoo, että ihminen on luotu viljelemään ja varjelemaan Edenin puutarhaa.

Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään ja varjelemaan sitä. 1 Ms 2:15

Jätämme nyt hetkeksi JH kirjoitukset Raamatun alkusivuilta ja katsomme ihmiskunnan alkuvaiheiden tutkimusta tieteen näkökulmasta.

Luemme Kirjoituksia, kuten ne on kirjoitettu, opiskelemme Luonnon kirjaa, kuten se on kirjoitettu.

Haluamme aitoa ja väärentämätöntä tietoa, haluamme totuutta. Meni se sitten syyteen tai saveen.

Mikä on ihminen?

Syvällisen vastauksen antaa meille punatukkainen papin poika, jonka syvällinen merkitys aikamme ihmisen käsitykselle ihmiskunnan vaiheista on paljon suurempi kuin arvaammekaan.

Harvat hänet nimeltä tuntevat, mutta alan ihmiset toki hyvin: Vere Gordon Childe (1892-1957).

"Tule ylös kuopasta, arkeologi, älä kaivele menneitä" veisteli Pentti Saarikoski ja taitaa kansa sanoa myös "joka menneitä muistelee, sitä tikulla silmään"

Näistä viisauksista huolimatta ihminen on niin monimutkainen luomus ja ihmisen yhteisö niin semmonen vaikeasti hahmotettava iso asia, että menneisyyden ymmärtämisestä on paljon apua nykypäivän käsittämiselle.

Kuka tahansa arkeologi on valmis tuon allekirjoittamaan, ja laittamaan mukaan tutkimusapurahan perusteluihin lauseen muodossa tai toisessa "tämä tutkimukseni auttaa ymmärtämään omaa aikaamme ja antaa suuntaviivoja tulevaisuutta koskeville ratkaisuille."

"Papin poika pahin" sanoo kansanviisaus edelleen. Tässä lienee kokemusta pappilan pojista, kun isän ja äidin silmä välttää.

Vere Gordon Childe oli papin poika, jonka isoisäkin, William Childe, oli ollut tuima Englannin anglikaanikirkon pappi ja opettaja.

Kutsun V.G. Childea tässä nyt nimimerkillä VG (Vere Gordon).

Perhe oli muuttanut Englannista Australiaan vuonna 1871, ja Stephen ja Harriet Childen poika syntyi Sydneyssä 14.4. 1892. Vuosien mittaan hänestä kasvoi radikaali marksilainen, varsin omaperäinen punatukkainen yliopiston opiskelija, joka ei isän uskonnosta ihmeemmin piitannut!

Mutta muistamme, että papin poika sittemmin maailmankuuluksi tullut ihmiskunnan menneisyyden tutkija VG oli.

Isän ja pojan suhteet kävivät huonoiksi.

Hän varttui perheessä, jossa oli viisi sisarusta isän aiemmasta avioliitosta, ja kun hänen oma äitinsä Harriet kuoli vuonna 1910, isä otti vielä kolmannen puolison, Monica Gardinerin. Arvaamme, että jännitteitä oli sisarpuolten kesken eikä ollut helppoa uuden äitipuolenkaan kanssa.

Perhe asui upealla maatilalla Sydneyn lähellä, jota nykyään kutsutaan "Kuiskaavien mäntyjen majaksi" (Whispering Pines Chalet). Paljon sairasteleva poika vietti suuren osan kouluvuosiaan kotona yksityisoppilaana. Pastroi-isän kanssa hän ei tullut juttuun, ja kun isä oli tiukka uskovainen oikeistolainen, lahjakkaasta punatukkaisesta pojasta tuli ateisti ja sosialisti.

Ensimmäisen maailmansodan syttymisvuonna 1914 VG lähti Australiasta sukunsa kotimaahan Englantiin ja päätyi siellä Oxfordin yliopistoon opiskelemaan kieliä ja muinaistutkimusta.

Hänen opettajanaaan oli mm. kuuluisa Arthur Evans, Kreetan Minos-kulttuurin legendaarinen tutkija. Ensimmäisen tieteellisen tutkimuksensa hän julkaisikin Minoksen kauniista keramiikasta 1915, mutta hänen katseensa oli jo kääntynyt ihmisen alkuvaiheisiin, esihistoriaan. Hän väitteli tohtoriksi pohtien indo-eurooppalaisten vaikutusta varhaiseen Kreikan sivistykseen.

Levoton sielu, VG oli aktiivinen marksilainen osallistuen politiikkaan ja kieltäytyen lähtemästä sotaan "kapitalistien orjuuttaessa sen kautta työväen luokkaa". Hänen uraputkensa oli vahvassa nousussa työväenpuolueessa, ja samalla VG keräsi itselleen aivan uskomattomat tiedot Euroopan esihistoriasta.

Ensimmäinen varsinainen jysäys papin pojalta oli "Euroopan sivistyksen aamunkoitto" vuodelta 1925 (The Dawn of European Civlization).

Tässä hän veti yhteen valtavat tietonsa, ja antoi arkeologiselle aineistolle mielekkyyttä ja merkitystä yhtenä kokonaiskuvana. Ei siis vain hajanaista tietoa sieltä, tietoa täältä, vaan yhtenäinen kulttuurihistorian nousun kuvaus, jota vankkumattomat tosiasiat tukivat.

V.G. Gordonin kirja Euroopan sivilisaation noususta on käänteentekevä arkeologisen tutkimuksen historiassa ja avain paljolle siitä työstä, mitä 1900-luvulla maailmanlaajuisessa muinaistutkimuksessa on tehty. Hän nosti arkeologian vakavan tieteen tasolle, jossa pohditaan ihmisenä olemisen syvimpiä kysymyksiä.

Raamatun kannalta siis varsin mielenkiintoinen ja tärkeä heppu aikamme maailmassa.

Vallankumous!

VG oli sydänjuuriaan myöten marksilainen ja ateistinen humaisti. Hänen toinen syvälle vaikuttanut kirjansa onkin nimeltään "Ihminen tekee itsensä" (Man makes himself 1936). Sitä oli edeltänyt Raamatun maiden historian tutkimus "Vanhin Lähi-itä" (The Most Ancient Near East 1935).

Näillä kirjoillaan VG mullisti ihmiskunnan historian tutkimuksen, ja voimme kutsua niitä suorastaan vallankumouksellisiksi arkeologian historiassa! Childe antaa kokonaiskuvan ihmiskunnan vaiheista Lähi-idässä ja Euroopassa, selittää tapahtumia ja kehityslinjoja löytöjen valossa, ja tuo esiin teorioita, joiden parissa ihmisen tutkimus on siitä lähtien paininut.

Kaksi vallankumousta!

Aitona marksilaisena VG esitti kaksi ratkaisevan tärkeää ajatusta

- Neoliittinen vallankumous (Neolithic revolution)
- Kaupunkisoitumisen vallankumous (urban revolution)

Jälkimmäinen vallankumous on helpompi ymmärtää. Se tarkoittaa ensimmäisten kaupunkien rakentamista ja ihmiskunnan siirtymistä haja-asutuksesta keskitettyihin taajamiin, muureilla ympäröityihin kaupunkeihin temppeleineen ja palatseineen (kuningas ja pappi).

Tämä vallankumous ajoitetaan 3500-3000 eKr Mesopotamiassa ja Egyptissä, joissa se ensinnä tapahtui.

Raamattukin mainitsee tämän vallankumouksen!

1 Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä. 2 Kun ihmiset siirtyivät itään, he löysivät Sinearin maasta tasangon ja jäivät sinne asumaan. 3 Ja he sanoivat toisilleen: "Tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi." He käyttivät savitiiltä rakennuskivenä ja asfalttipikeä muuraamiseen. 4 He sanoivat: "Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti. Sillä tavoin saamme mainetta emmekä myöskään hajaannu yli koko maan."
1 Ms 1:1-4

"Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni"

VG käytti ilmausta "neoliittinen vallankumous" joka on uponnut tutkimukseen lähtemättömästi.

Hän tarkoitti sillä perustavaa rakenteellista muutosta ihmisen elämisessä maapallolla ja tarkasteli asiaa Karl Marxin ajattelun pohjalta.

Tutkimuksissa oli käynyt ilmeiseksi, että muinaiset esihistorialliset ihmiset elivät eräänlaisessa paratiisimaisessa tilassa - luonto oli täynnä ihania hedelmiä, marjoja, riistaa, lähteistä pulppuavat vedet ja virrat olivat puhtaita ja täynnä kaloja, noita Jumalan luomia ihmeellisiä otuksia.

Elettiin keräily- ja metsästyskulttuureissa, pieninä perheyksikköinä heimon alueella. Melko huoletonta oli meno esimerkiksi Siperiassa, missä miesporukalla käytiin karvaisen mammutin kimppuun ja saatiin ruokaa pitkäksi aikaa (arvellaankin, että ihmiset metsästivät mammutin sukupuuttoon).

Eläinten nahoista saatiin vaatteet ja lämpimät turkit talvipakkasiin, elämä kulki rataansa tuttuun tapaan kautta Euroopan (ja myös muualla maapalolla, mihin ihmissuku oli levinnyt).

Sen verran mukavaa oli, ettei kukaan viitsinyt asioita muuttaa. Piikivestä ja muista kovista kivilajeista, kuten vulkaanisesta lasista (obsidian) opittiin tekemään taitavasti erilaisia aseita, joita eläinten luusta tehdyt neulat ja piikit ja isommat kivikirveet täydensivät.

Espanjan ja Ranskan luolamaalauksista näemme, etteivät nämä olleet ollenkaan tyhmiä ihmisiä vaan aivan hienoja taiteilijoita oli joukossaan, Altamair esimerkiksi.

Näemme myös - huomaa tämä, joka itseäsi uskonnottomana pidät! - että siellä jo on Uudella kivikaudella monia merkkejä ihmisen uskonnollisuudesta. Salaperäisissä luolissa tanssittiin ja varmaan loitsuttiin shamaanin avulla hyviä saaliita metsäsysretkelle!

(Tämä kulttuuri on säilynyt meidän aikoihimme asti sivuseuduilla ja takamaissa, erityisesti etelä-Afrikan SAN kansan parissa jotka me bushmanneina tunnemme ja Australian alkuasukkaiden kiehtovassa maailmassa).

Neoliittinen vallankumous!

Childen aikaan asti oli tehty ratkaiseva ero matalan ja korkean sivilisaation välillä kirjoitustaidon mukaan.

Ensimmäiset suuret jokilaakso-sivilisaatiot, joissa tunnettiin kirjoitustaito, olivat myös ensimmäisten kaupunkien rakentamispaikkoja. Näin kulttuurin kehdoksi todettiin Mesopotamia, Eufratin ja Tigriksen laakso, Niilin laakso, Hindus-joen laakso Intiassa, Keltainen joki Kiinassa.

Childe muutti tämän perusteellisesti ja sanoi, että kirjoitustaito ei ole ratkaiseva.

Maanviljely on.

VG sanoi, että maanviljelyksen alku merkitsee kulttuurin alkua.

(latinan culture tarkoittaa maanviljelys)

Koska maanviljely alkaa ensimmäisenä Lähi-idässä uudella kivikaudella eli neoliittisella ajalla hän käytti siitä vauhdikasta marksilaista ilmausta "neoliittinen vallankumous".

Jonkin asutuksen liepeillä ehkä miehet uroot olivat taas kalareissullaan tai hirvimetsällä, ja jotkut pitkästyneet naiset katselivat pihanurmea paikkaa, johon olivat lakaisseet joku kuukausi sitten roskia, luonnonvehnän jyviä.

(Naiset nimittäin ovat mahdollisesti tämän ratkaisevan vallankumouksen takana)

Kas, siinähän sitä vehnää (mitä se lie esihistorian kielellä ollut nimeltään) kasvaa taas? Tuohan on maittavaa syötävää tuoreenakin, entäs jos viskoisimme jyviä isommallekin alalle...

Jotenkin näin villin kaksitahkoisen vehnän (emmer-vehnän) viljely alkoi ja idea levisi neoliittisen ajan heimojen parissa.

Yhdessä varhaisen maanviljelyn kanssa alkaa myös puolikesyn ja kesyn karjan kasvatus, ja näemme neoliittisessa taiteessa paljon härkien ja muiden elukoiden savesta muovailtuja pieniä veistoksia.

(VG ei tainnut niin naisten roolista piitata, se on myöhemmin arkeologian keskusteluun tullut ajatus, että naiset ovat maanviljelyn keksineet)

No vehnää vähän alkuasukkaan majan reunalle, mites se niin tärkeä juttu muka on, että ihan vallankumous?

Varhaisen maanviljelyn alku merkitsi radikaalia muutosta ihmiskunnan yli kahden miljoonan vuoden perinteiseen keräily- ja metsästystalouteen. (laskien homo erectus alkaen, mutta voidaan mennä ensimmäisten kivityökalujenkin luo homo australopithecus tuntumaan)

Marksilaisen käsityksen mukaan talouselämä on kaiken ihmisenä olemisen perusta. Joten mullistus talouden perusteissa, keräily- ja metsästyskulttuurin vaihtuminen maataloudeksi ja karjanhoidoksi, on perustava muutos jos mikä.

Ei ihme että kommunististen maiden kiinnostus arkeologiaa kohtaan kasvoi huimasti VG kirjojen vaikutuksesta, ja että arkeologiaa on pitkään hallinnut vahvasti materialistinen ihmiskäsitys - ihminen tekee itsensä!

tämä on nyt vasta meidän aikoinamme muuttumassa, ja ihmisen henkiseen ja hengelliseen puoleen on alettu keskittyä enemmän.

Kaksi papinpojan keskeistä ajatusta, neoliittinen ja kaupungistumisen vallankumoukset, ovat muokanneet ratkaisevasti nykyihmisen käsitystä omasta olemuksestaan ja menneisyydestään.

Maatalous on sivilisaation perusta.

sana maanviljelys onkin latinaksi culture

ensimmäinen suomalainen suomeksi kirjoittaja oli maamies, Mikael Agricola (agriculture)

Maajussin ylistys, tosiaan!

Mitäs tällä siis on JH kanssa tekemistä?

Paljonkin.

Sanon vain vähän, mutta jos itse tahdot syvemmin asiaan paneutua, et tule sitä katumaan.

1. Modernin tieteellisen tutkimuksen mukaan varhaisimmat todisteet maanviljelyn alkamisesta ovat Edenin puutarhan alueelta, akkadin bet idinu, Syyrian ja Turkin rajamailta.

Siellä on parhaillaan käynnissä valtaisat tutkimukset, samoin Eufratin varsilla, jossa esiin päivänvaloon on tulossa ihmiskunnan varhaisinta maanviljelyä ja siihen liittyviä rakennuksia

ei taloja vaan temppeleitä. Uskonto on ratkaisevassa merkityksessä maanviljelyn synnyssä, näin arvelevat monet ammattilaiset muinaistutkijat.

2. Raamattu sijoittaa Adamin juuri sinne, missä maanviljely nykyisten tietojemme mukaan alkaa.

Mutta JH sanoo lyhyesti ja ytimekkäästi

"Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan, ei maan päällä ollut vielä yhtään pensasta eikä edes ruoho ollut noussut esiin, sillä Herra Jumala ei ollut antanut sateen kastella maata eikä ihmistä vielä ollut maata viljelemässä"
1 Ms 2:5

Joo!

ota vaan tuoli ja istahda, ettet pyörry.

Raamatun alkulehdillä ihmisen Adamin koti sijoitetaan sinne, missä ihmistä ei vielä ollut maata viljelemässä.

Tämä on modernin ihmiskunnan alkuhistorian tutkimuksen kuumimpia aiheita, jonka parissa työskennellään sekä yliopistoissa että kentillä.

Hankaa se no nyt Syyrian, Irakin ja Turkin sotilaallisen tilanteen takia, mutta varmasti taas kaivaukset jatkuvat kun siihen on mahdollisuus.

Usko tai älä - JH tietää mistä puhuu. Vaikka ei sitä itse varmaan tiennytkään!

Kain perusti ensimmäisen kaupungin Hanokin.
En tiedä ketkä/kuka perusti vedenpaisumuksen jälkeen ensimmäisen kaupungin. 
Tapahtuiko se Nimrodin johdolla?

Totta virkot, esikoispojan mukaan nimetty vielä!

JH kertoo että "Kain yhtyi vaimoonsa, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti Henokin. Kain oli ensimmäinen, joka perusti kaupungin, ja hän antoi sille nimen poikansa Henokin mukaan." 1 Ms 4:17

Kerron tässä ketjussa, että Adam asetettiin sinne, missä Neoliittinen vallankumous alkoi viljelemään ja varjelemaan Edenin puutarhaa. Ja sitten maata viljelemään otsansa hiessä Edenistä itään.

Kain oli lampuri, karjanhoitaja, eikä tykännyt maanviljelijä veljestään Abelista. Kahden eri talousmuodon välinen ristiriita.

JH kertoo Noasta, että hän oli maanviljelijä ja viinitarhuri.
"Nooa ryhtyi viljelemään maata ja istutti ensimmäisen viinitarhan." 1 Ms 9:20

Ei mennyt Noalta ihan putkeen ensimmäiset kokeilut viinin kanssa...

JH ei kerro "ensimmäisestä kaupungista" vedenpaisumuksen jälkeen näillä sanoin, toteaa vaan, että Sinearin maahan he rakensivat savitiilistä kaupungin ja korkean tornin 1 Ms 11
 
Lestadiolaisuus syntyi Lapissa, jossa oli kyllä valkoisten tuomaa maataloutta, mutta rovastin oman kansan saamelaisten parissa elämää hallitsi keräily- kalastus- ja metsästyskulttuuri.

Porot ovat puolivillejä, ja niiden hoitaminen luetaan vielä kivikauden vanhaan talousmuotoon metsästyksen rinnalla.

Maatalous oli mahdollista Lapin tuntureilla vain tietyissä olosuhteissa ja hallan vaara oli suuri. Lapin Marian kotiseudut olivat lestadiolaisen herätyksen aikaan kivikauden tasolla.

Kiirunan Jällivaaran linjoilla Ruotsin Lapissa oli jo valkoisen miehen kyliä ja kaupunkejakin, joiden elinkeino perustui kaiketi kuparikaivoksiin ja metsänhoitoon, mutta kyllä siellä varmaan hoidettiin kylmiä olosuhteita kestävien lajien kasvattamiseen.

Näin VG:n teoria toimii käytännössä ja ohjaa yhä edelleen tutkimusta ja kysymyksenasettelua, myös lestadiolaisuuden syntymämailla.

Maajussin ylistys?

Raamattu asettaa sinut, maanviljelijä perheinesi, koko ihmiskunnan sivilisaation avaintekijäksi.

Kun viljelet ja varjelet maata, tilasi luontoa ja metsää, karjaa ja kedon eläimiä ja metsän riistaa, olet tekemässä sitä, mihin Jumala ihmisen on luonut.

Tästä nousee se syvä rauha ja tietoisuus sydämessäsi, että olet oikealla paikalla.

Me muut - maajussin asema ei ole kadehdittava Pohjan tähden alla, missä halla tappaa ja ojituskaan ei aina auta, missä kesän kasvukausi on lyhyt ja kelit usein sateiset.

Keskieuroopan viljamaat mahtavine peltoineen ja paksuine ruokamultineen tuottavat aivan toisella tavalla.

Siksi meidän kaupunkilaishiirten tulee auttaa taloudellisesti kannattamatontakin maatilaa säilyttämään maaseudun kauniin elävän kulttuurin, maataviljelevien ihmisten terveen yhteyden maahan, josta JH niin kirjoittaa.

Autioituva maaseutu, jossa postiautokaan ei enää kulje ja kauniit punaiset tuvat on kylmillään laudat ikkunoissa kertoo kuolevasta kulttuurista.

Jos sallimme tämän EU direktiivien voimalla, ettei pientä tilaa saa pitää (ja isot ovat mahdollisia vain erityisalueilla suomessa) niin ammumme itseämme suomalaisina jalkaan.

Eläköön maatalous!

No comments:

Post a Comment