Johdantoa - Kuka olet, oi ihminen?

Raamatun alkukertomuksia tutkittaessa on avuksi, jos on jotain hajua myös luonnontieteen tuomasta tiedosta ihmisen alkuperästä ja arkeologian tuomasta tiedosta ihmiskunnan kulttuurihistoriasta.

Tällä koetan onkia kiinnostusta esiin...
-------------------

Kuka olet?
Mikä mahtaa olla itsekunkin ensimmäisenä mieleen tuleva vastaus. Miten muut minut tunnistavat, miten itse itseni määrittelisin?

"Olen kristiitty" "Olen Jumalan lapsi" "Olen Adamin ja Eevan jälkeläinen" "Olen suomalainen" "Olen lestadiolainen"

Raamattu antaa yllättävän monipuolisen sarjan opetuksia siitä, kuka olet, ihminen. En tässä nyt hetimiten niihin puutu vaan koetan valottaa kysymystä ystävämme EM avulla.

Hän sanoo meille tänä aamuna yksikantaan

"Olen Eevertti Matinpoika ja tässä on vaimoni Liisa"

Näin Eevertti ensinnäkin kertoo, että hänet ja vaimonsakin tunnistetaan etunimellä ja sukunimellä.
Etunimen Eevertti on saanut kristityssä maassa kasteessa, tai se on muuten merkitty väestörekisteriin.
Sukunimensä hän on saanut isältään (tai äidiltään) ja ennen vanhaan tämä tarkoitti, että Eevertti todella oli Matin poika. Liisan sukunimi löytyy vain kirjoja penkomalla, koska hän on avioliitossa ottanut miehensä sukunimen (nykyään on vaihtoehtoja).
Sukunimi on aikoinaan saattanut myös tulla talon nimestä, että Mattila tai silleen.

Eevertillä voi olla aivan samanniminen kaima, jos sukunimi on yleinen kuten Mattila ja savolaisilla on aatelinsa NEN päätteellä.

Mutta näin saimme ensimmäisen vastauksen "kuka olet, oi ihminen"

Olen nimeltä tunnettu.

Kysymyksessä on jo mukana määritelmä "ihminen" - Savon aatelia siis. Mutta mitä se merkitsee?

Eevertillä on lapsiakin, jotka ensin ovat sylivauvoja, sitten konttaavat tuvan lattialla ja vanhempien iloksi sitten vuoden ikäisen tuntumassa alkavat kulkea takajaloillaan.

Ihminen on luomakunnan joukossa siitä erikoinen, että on noussut takajaloilleen ja pystyy melko hienosti tasapainoilemaan sillä tavoin, vaikka balettia - joka tosin ei ole Eevertin eikä Liisan harrastus.

Eevertillä on kaksi korvaa, toinen vasemmalla ja toinen oikealla puolella päänuppia, joilla hän kuulee stereot ja pystyy arvioimaan äänen suuntaa ja etäisyyttä.

Naamataulussaan hänellä on kaksi hieman toisistaan etäällä olevaa silmää, ei kovin kierossa, joilla hän näkee valon värikirjon ja kolmiulotteisen ympäristön, jossa pystyy arvioimaan etäisyyttä esimerkiksi lentopalloon, joka kohti kiitää. Kulmakarvat silmien yllä ohjaavat otsan hien sivuun, ettei suolainen neste silmiä kirvele. Silmäripset poimivat hiekanjyvän tuulesta ennenkuin se silmään osuu ja osaa Eevertti silmääkin iskeä, kun tarvitaan.

Naaman keskellä on isohko pattinen nenä, jolla hän erottaa mansikan hienon tuoksun Liisan niitä aholta tuotua ja savukalan, joka alkaa olla turhankin savustettu.

Mutta ennenkaikkea Eevertin päänupissa on harmaata ainetta, jota aivoiksi kutsutaan.

Eevertin tunnistaa monista yksityiskohdista omaksi lajikseen, hän kuuluu ihmiskuntaan, joka on ollut hedelmällinen ja ottanut maapallon haltuunsa.

Eevertti ja Liisa ovat seitsemän miljardin ihmisen joukossa kuitenkin yksilöitä, joilla on ainutlaatuiset piirteet, sormenjäljet, iriksen väritys, äänenvärinä, ja muita sellaisia, joista tarvittaessa poliisikin tunnistaa kaikista muista ihmisistä. Ainutlaatuisesta DNA:sta puhumattakaan.

Liisalla on ulkonäkönsä ja olemuksensa niin ainutlaatuinen, että Eevertti siihen kerrassaan ihastui. Ei ole toista samanmoista!

Mutta joillakin ihmisillä on - he ovat silloin äidin kohdussa samasta munasolusta syntyneet identtiset kaksoset, jotka joskus ovat syntyessään hankalasti siamilaisia.

Tämä identtisyys on niin harvinaista, että se kiinnittää huomiota ja huvittaa muita kanssaeläjiä.

Eevertti ja Liisa ovat siis nimettyjä ihmisiä moninen ominaispiirteineen, jotka tekevät heistä ainutlaatuisia koko ihmiskunnan keskellä.

Eevertti Matinpoika on isänsä ja äitinsä lapsi. Hän on perintönä saanut isän komean nenän ja äidin ruskeat silmät ja Liisalla on isoäidin hyvä lauluääni.

Eevertti on sukunsa jälkeläinen, isoisän valokuvat joku poltti uskonnollisista syistä, mutta isä on hänestä kertonut ja selittänyt myös jotain siitä perimästä, joka suvun puolelta tulee. Eevertin isä ja äiti tuovat yhteen kahden eri suvun geeniperinnön, sillä sukulaisavioliittoja rajoitetaan jo Mooseksen laissakin.

Missä määrin Eevertti ja Liisa ovat ihmisinä perintötekijöidensä määräämiä, on iso kysymys. Mutta ihminen on oppinut tuntemaan tarkemmin luonnossa vaikuttavia perimän lakeja munkki Mendelistä alkaen ja nykyään jo pelaa niiden kanssa, koettaen saada viljan kestämään hallaa paremmin tai tattarin kasvamaan suollakin.

Pelottava ajatus, mutta Eevertin lastenlapsien geeniperintöä voidaan ehkä jo valtion taholta hiukka kohentaa, ainakin estää suloisten mongoloidi-lasten syntyminen ja muutenkin putsata ihmiskuntaa perinnöllisistä ongelmista.

Eevertti ja Liisa ovat esikoislestadiolaisia.

He käyvät seuroissa muutenkin kuin Juhannuksena ja Mikkelinä ja on Liisa kerran nuorena Jällivaarassakin ollut jouluna.

"Uskonnollinen viitekehys" näkyy monella tavoin heidän arjessaan ja juhlassaan, ja erityisesti sukurakkautena - paljon enempi merkitsevät pikkuserkut ja tädin tytärten lapset kuin keskiverto suomalaisille.

Lestadiolaisuus vaikuttaa vahvasti myös siihen, kuinka he käsittävät itse kysymyksen "kuka olet, oi ihminen" ja siihen vastaavat. Etusijalle tulevat asiat, joita maallistunut Suomen kansa ei niinkään painota omalla kohdallaan.

Liisa Matinpojan sukua on voitu seurata kirkonkirjoista 1700-luvun alkuun, mutta siellä ****** poltti kirkot kirjoineen ja katkeaa tieto esi-isistä.

Eevartti arvelee, että jotain puolalaista on sukuun tullut vanhusten muisteleman mukaan tsaarin aikana, vaan ei ole ihan varma mistä ja mitä. Semmosta tummaa komeaa kun on siellä täällä ollut suvun miesjoukossa.

Kovin kauas ei ajassa taaksepäin päästä Eevertin ja Liisan suomalaisuuden kanssa, kuin sinne jonnekin Turun tuomiokirkon rakentamisen aikaan varhaiselle keskiajalle. Mistä lienevät suomalaiset tälle niemelle tulleet, keitä he oikein ovat, ootteko tulleet kenkiä hakemaan?

Kukaan ei oikein tiedä mitä sana Suomi tarkoittaa ja ruotsalaisetkin mokomat kutsuvat heitä finneiksi, jollain vieraalla kielellä.

Eevertti ja Liisa ovat molemmat homoja.

Tämä yhdistää Suomen asukkaat ruotsalaisiin ja venäläisiin ja kaikkiin nykyisin eläviin ihmisiin.

Joku vaatimaton on näet antanut lajillemme hienon latinalaisen nimen

homo sapiens sapiens = viisas viisas ihminen

latinan sana homo tarkoittaa ihminen

Näin Pilatus sanoi kerran Ecce homo katso ihmistä

sanalla on toinenkin merkitys, homo = samanlainen hetero = erilainen
kuten esimerkiksi sivistyssanoissa homogeeninen, heterogeeninen

Eevertti ja Liisa ovat molemmat tieteellisesti määriteltynä homo sapiens sapiens

No miksi kaksi kertaa sapiens, viisas ... olemmeko tosiaan niin viisaita?

olemme kyllä, meitä viisaampia luotuja ei maapallolla ole.

Mutta nimi on kaksi kertaa, sillä on muitakin homo sapeinseja tällä sinisellä veden peittämällä planeetalla asunut

homo sapiens neanderthalensis on hieno nimi Neandertalin ihmiselle.

Hän on myös homo sapiens, mutta romuluisempi, lyhyempi, isosilmäisempi, geeniperintönsä hieman toisenlainen kuin meille hienohipiäisillä.

Neandertalin laaksosta ensimmäiset luurangot löydettiin louhosta louhittaessa 1800-luvun puolivälin maissa ja siitä nimi.

Neandertalin ihmisen kiitosvirsi on virsikirjassa 329 ja sitä pidetään eräänä komeimpana Jumalan ylistyksenä virsien joukossa

Kiitos nyt Herran!
Hän korkein on kuninkahamme.
Pyhänä soikohon
nimensä veisatessamme.
Oi kristityt,
hartaalla mielellä nyt
soikohon hallelujamme!

Virren kirjoitti saksalainen uskova opettaja Joachim Neander vuonna 1680.

Vaikka kirkkoherra kielsi lakien perusteella, hän kutsui kristittyjä kotiinsa lukemaan Raamattua, rukoilemaan ja veisaamaan. Näiden kotiseurojen tähden Joakim erotettiin määräajaksi opettajan työstään, ja hän vietti aikaansa niin paljon Dusseldorfin lähellä olevassa laaksossa mietiskellen, rukoillen ja kirjoittaen, että kansa alkoi kutsua sitä Neanderin laaksoksi, Neandertal.

Eevertti ja Liisa ovat siis homoja.

Meitä homo sapiens merkkisiä ihmisiä ovat ihmislajin historian tutkijat siis tunnistaneet kaksi, h.sapiens sapiens ja h. sapiens neanderthalensis.

Maaperää kaivettaessa eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa on todettu, että sukulaisiamme, saman geeniperinnön jakavia homo sapiens sapiens ihmisiä, on elänyt maapallolla viimeisen jääkauden ajoista alkaen noin 100.000 vuotta.

Neandertalin ihminen tulee löydöissä esiin hieman aikaisemmin, ja viimeiset tuon serkkumme jälkeläiset ovat eläneet tietojemme mukaan Espanjassa noin 20.000 vuotta sitten.

Paljon on puntaroitu ja pohdittu sitä, olisivatko luolaihmiset näistä kahdesta klaanista kohdanneet, kuten romskuissa kerrotaan, saaneet yhdessä jälkeläisiäkin?

Asiaa tutkitaan edelleen ja nyt varsinkin kun DNA avaimet ovat käytössä, tietoa esi-isistämme tulee rutkasti lisää.

Vaan ei ole ihminen, Eevertin ja Liisan laji, ensimmäinen homo eli ihminen.

On löydetty paljon ihmisen näköisiä luurankoja, pääkalloja, asutuksia, joihin liittyy ihmisen kaksi tuntomerkkiä - työkalujen tekeminen ja symbolinen ajattelu - jotka ovat fysiologisesti aika lailla erinäköisiä kuin me sapiensin sapiensit.

Hyvin huolellisesti näitä nykyihmisen edeltäjiä on luokiteltu ryhmiin ja alaryhmiin ja tutkimus on vain saanut lisää puhtia viime vuosikymmeninä.

Ihminen kysyy, kuka olen, mistä tulen, miksi olen täällä, ja kiehtovia löytöjä tulee lisää ja lisää.

Eevertin ja Liisan poika ja tytär nousevat takajaloilleen ensimmäisen vuoden aikana, toinen poika tosin piti varansa ja odotti puolitoista vuotta että Liisa ihan lääkärissä käytti.

Oppivat puhumaankin, ensin jokelsivat, itkivät ja nauroivat vain, sitten alkoi kasvojen tuhannet pienet lihakset näyttää ilmeitä ja lopulta sieltä tuli se kauan odotettu "mama, baba" ... kumpi ensin, siitä Eevertti ja Liisa yhä kiistelevät.

Varhainen ihmislaji saa tästä piirteestä nimensä - homo erectus.
Erektio sana tulee latinan sanasta erectus, pystyssä oleva.

Lonkan luut ja selkärangan kokonaisuus kertovat meille, että nämä meitä aikalailla lyhyemmät ihmiset pienemmällä aivojen koolla (litran moottori kun meillä on 1.4 ja neandertalin ihmisellä 1.6 kone) kulkivat takajaloillaan, eli pystyssä.

Tämä on erinomaisen tärkeä vastaus siihen, kuka olet, oi ihminen? Olemme pystyssä kulkevia, jaloillamme käveleviä hienolla sanalla bipedal.

Eevertti ja Liisa voivat siis todistaa, ettei pikku-Eevertti heti syntymästään osannut kävellä - se on hankittu taito, ja vahva sisäinen halu pistää konttaavan naperon yrittämään seisaalleen, vaikka usein pepulleen kellahtaa siitä. Onneksi on paksut vaipat pehmikkeenä.

Suuri on ilo, kun ensimmäiset metrit takajaloilla juostaan pirtin poikki äidin odottavaan halaukseen.

Osasiko homo erectus puhua?

Ei ole suoraa todistetta tästä, mutta monet asiaa puntaroivat sanovat, että tämän ihmislajin myötä myöskin leviää tietynlaisten raskaiden kivikirveiden tekeminen.

He sanovat, että nuo kivikirveet ovat niin yhteneviä tekotavaltaan, että ne varmaan ovat jo edellyttäneet puhetaitoa (Acheulian kausi)

Samoin tiedetään löytöpaikoista, että homo erectus on osannut jo sytyttää tulen, tai ainakin pitää yllä salaman iskemää tulta, ja käyttää sitä ruokailuun.

Häntä edeltäneet ihmislajit eivät sitä osanneet.

Onko homo erectus Eevertin ja Liisan esi-isä ja äiti?

Tämä on silleen hankala kysymys, ettei siihen ole varmaa vastausta. Mutta kyllä se jotenkin näyttäisi järkevältä, että ihmiset olisivat toisilleen sukua vaikka eivät ehkä suoraan alenevassa polvessa. Tutkimista riittää.

Mutta homo erectus ei ole ensimmäinen homo maapallolla.

Kauan häntä ennen on Afrikassa elänyt - sillä Afrikkaa pidetään ihmislajin alkukotina - homo australopithecus.

Tämä veijari ei enää menisi huomaamatta supermarketissa, missä Neandertalin ihmiseen ei edes kiinnitettäisi erityisempää huomiota, onpa matalaoltsainen kaveri saattaisi kassaneiti ajatella sitä kuitenkaan ääneen sanomatta.

homo australopithecus on ihminen, homo, ja nimensä tarkoittaa "etelän ihminen"

hän on paljon pienikokoisempi kuin me, keskimäärin 1.2 tai 1.4 metriä ja aivonsa ovat simpanssin luokkaa, 400 kuutioisia. Savesta löydetty jalanjälki kertoo, että hän oli pystyssä kulkeva, ei apinan tavoin rystysiä juostessaan apuna käyttävä.

Kuuluisa on Lucy tyttö, jonka joku tämän lukija on saattanut näyttelyssä nähdäkin!

nämä Eevertin ja Liisan esi-isät elivät itä-Afrikassa noin 5-4 miljoonaa vuotta sitten.

Heistä näet luotettavia kuvia ja saat paljon tieteellistä tarkkaa tietoa sivulta, siellä on myös Lucyn (Liisan) muotokuva ja tuo kuuluisa jalanjälki.

http://www.columbia.edu/itc/anthropology/v1007/2002projects/web/australopithecus/austro.html

"Jaha... apinaihmiseen sitä sitten meitä uskovia kristittyjä hinataan tämmöisin kikkakeinoin"

jup

yritän olla pelottelematta ketään pois ihmislajin hienoin latinalaisin nimin, tutkijoiden ja vuosilukujen metsällä.

vedin koukun suoralla siimalla ja silmää räpäyttämättä, ... ah taisi se kerran Eevertti silmää iskeä

Etelän ihmisen eli homo australopithecus lajin kanssa olemme näet ihmisen alkukodin tuntumassa

kuka olet, oi ihminen?

Lucy on monin tavoin serkkumme Simo Simpanssin kaltainen, samat on kuutiot päänupissa ja sama on savanni, jossa eletään.

Mutta jotain ratkaisevasti on erilaista.

Tätä tiede tutkii ahkerasti, ihmisen kehitystä ja siihen vaikuttavia syitä ja tekijöitä, ja tietoa tulvii eri puolilta maailmaa.

Ihmisen alkukoti on kuitenkin Afrikassa, näillä näkymin itä-Afrikassa, ja Egyptistä ja Etiopiasta on tehty merkittäviä havaintoja viime vuosina - painopiste on siirtynyt sinne.

Afrikasta ihminen sitten leviää Eurooppaan, Aasiaan, ja paljon paljon myöhemmin löytää tiensä kaiketi Beringin salmen yli Amerikkoihin, meren yli Australiaan ja Tyynen valtameren saarille.

Alkukodista on löydetty toki homo australopithecusta vanhempia esi-isiämme.

Jos olet tähän asti jaksanut seurata, keskustelua ihmisen varhaisimmista vaiheista löydät verkosta paljon, mutta valitettavasti vain vähän Savoksi.

Minulle itselleni näiden parissa on muodostunut käsitys, että

ihminen ei ole polveutunut apinasta - ihminen on apina.

Tämä ei toki ole oma keksintöni, vaan esimerkiksi suomalaiset tuntevat Desmond Morrisin kirjan "Alaston apina" 1967

Teoksen suomensi Anto Leikola vuonna 1968. Kirjasta on otettu suomeksi yhdeksän painosta vuosina 1968–1996.

Näin ollen monen aikamme Eevertin ja Liisan käsitys siitä, kuka olet, oi ihminen, perustuu tällaiseen tietoon.

Erityisesti tahdon nostaa esille tässä professori Matti Leisolan suomentaman

Myytti apinaihmisistä, Marvin L. Lubenow. Datakirjat Oy 2005.

En hyvässä mielessä.

Mikä siis neuvoksi uskoville, joita Eevertti ja Liisa Matinpoika tässä edustavat.

Neuvo #1
Luonnon kirjaa tulee lukea totuudellisesti ja pelkäämättä parhaita tietolähteitä hyödyntäen.

Älä anna kristillisen uskosi silmälasien vääristää Jumalan luomistekoja, kuten kreationistit tekevät.

Neuvo #2
Lue Raamattua, kuten se on kirjoitettu. Älä vääristä sitä uskosi silmälasein vaan anna Jumalan Sanan puhutella itseäsi, niinkuin on kirjoitettu.

Nimittäin Raamatun ilmoitus on enemmän kuin osaamme kuvitella, se on todellakin Jumalan puhetta asiasta "kuka olet, oi ihminen"

Tämä puhe ei rajoitu sukumme biologisiin juuriin luomakunnassa, luomisen viikkoon, jonka lopulla Jumalan kuva tehdään mieheksi ja naiseksi, myytilliseen puutarhaan ajan aamuhämärissä, vaan puhe huipentyy järkyttävällä ja voimallisella tavalla maaherra Pontius Pilatuksen sanoihin Jerusalemissa noin 2000 vuotta sitten

ecce homo

Missään kirjoituksessa ei anneta niin järisyttävää vastausta kysymykseen "kuka olet, oi ihminen" kuin Raamatussa.

Mutta Raamatun sanoma kärjistyy, selkiytyy, hahmottuu paremmin kun me ihmiset opimme tuntemaan Jumalan luomistöitä ja omaa historiaamme, biologisia juuriamme, henkistä, psyykkistä, fysiologista, sielullista ja hengellistä olemustamme.

Älä pelkää tietoa, sillä Edenin puutarhassa ei ollut "Tiedon puu". Siellä oli "Hyvän ja pahan tiedon puu" joka toimi pelkän nimensä perusteella, Adam ja Eeva oppivat nopsaan, mistä on kyse.

Älä pelkää tietoa. Kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä Jeesuksessa Kristuksessa. Myös ihmisen alkuperän salaisuus.

Sitä vaan on etsittävä, sillä se on kätkettynä.

Sillä minä tahdon, että te tiedätte, kuinka suuri kilvoittelu minulla on teidän tähtenne ja laodikealaisten ja kaikkien tähden, jotka eivät ole minun ruumiillisia kasvojani nähneet, että heidän sydämensä, yhteenliittyneinä rakkaudessa, saisivat kehoitusta omistamaan täyden ymmärtämyksen koko rikkauden ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.
Kol 2:1-3

saisivat kehoitusta omistamaan täyden ymmärtämyksen koko rikkauden
ja pääsisivät tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen,
jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.

Amen